Medanta

Vastuullista puuvillaa ja biohajoava kangas kehitteillä – Medanta luo vihreämpää tulevaisuutta

Kuva: BCI/ Khaula Jamil

Vastuullinen puuvilla on yksi askel työvaateyritys Medantan innossa synnyttää kestävämpää tekstiiliteollisuutta. Maailman suurimman vastuullisuusohjelman BCI:n jäseneksi liittynyt Medanta etsii ja kehittää kaiken aikaa ekologisempia materiaaleja – ajatukset ovatkin jo yhä ympäristöystävällisemmissä innovaatioissa.

Puuvillan viljely on pahimmillaan raaka laji Pakistanissa. Olot ovat usein kurjat: kuumuus ja kuivuus piinaavat, ja sadon turvaamiseksi käytetään paljon myrkyllisiä torjunta-aineita.

Pakistanissa noin puolitoista miljoonaa maanviljelijää saa elantonsa puuvillasta. Saadakseen edes vaatimattoman toimentulon viljelijät ahertavat pelloilla aamuvarhaisesta pimeän laskeutumiseen. Rikastumaan valkoisella kullalla pääsee lähinnä poliittinen eliitti.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja keulakuvana muutoksessa on ollut joukko päättäväisiä pakistanilaisia naisfarmareita. He ovat mukana kansainvälisen puuvillantuotannon Better Cotton Initiative -standardijärjestelmässä (BCI), joka perustettiin vuonna 2005 parantamaan viljelyn ja tuotannon vastuullisuutta ja kohentamaan viljelijöiden toimeentuloa.

Vastuullinen vaate syntyy pakistanilaisen Almas Parveenin viljelemästä puuvillasta. Parveen on noussut päättäväisyydellään maansa puuvillayhteisön keulakuvaksi. Kuva: BCI/ Khaula Jamil.

Yksi uuden viljelijäsukupolven roolimalleista on 27-vuotias Almas Parveen, joka pyörittää isältään perimäänsä yhdeksän hehtaarin vastuullista puuvillatilaa Pakistanin Punjabissa. Hän noudattaa tilallaan Better Cotton -standardeja: BCI kouluttaa viljelijöitä kevyempiin viljelymuotoihin, jotka vähentävät kemikaalien ja lannoitteiden käyttöä ja säästävät vettä.

BCI neuvoo paikallisia myös luonnon monimuotoisuuden kunnioittamisessa ja työolojen parantamisessa. Parveen kertoo Better Cotton Initiativen sivuilla että mitä enemmän hän kestävämmästä viljelystä oppi, sitä palavammin hän halusi jakaa oppimaansa muillekin viljelijöille. Parveenin tie unelmiaan toteuttavana nuorena naisena patriarkaalisessa maassa ei ole ollut helppo, ja hän kohtasikin aluksi paljon vastustusta.

Sinnikkään työnsä ja tuottavien puuvillapeltojensa myötä Parveenia alettiin kuunnella. Puuvilla on monen pienen maaseutuyhteisön tukipilari. Viljelijät alkoivat ymmärtää, että BCI-ohjelmaan sitoutumalla he voivat parantaa taloudellista kehitystään ja hyvinvointiaan.

Vastuullinen puuvilla parantaa maailmaa

Better Cotton Initiative on maailman suurin vastuullisuusohjelma, jonka standardeja hyödynnetään 24 maassa. Osa Parveeninkin viljelemästä ekologisemmasta puuvillasta saattaa päätyä Suomeen – ja kuka ties työvaateyritys Medantan kankaisiin.

Laadukkaita ja antibakteerisia työvaatteita valmistava Medanta liittyi BCI:n jäseneksi vuonna 2019. Medanta on maailmassa ensimmäinen kevyiden työvaatteiden valmistaja BCI-ohjelman jäsenenä – ja kolmas suomalainen tekstiilialan jäsenyritys Marimekon ja S-ryhmän jälkeen.

”Parveenin kaltaiset rautaiset viljelijät ovat upeita esimerkkejä siitä, kuinka Better Cotton Initiativen vastuullisuusohjelmalla voidaan tehdä globaalista puuvillantuotannosta parempaa niin tuottajille, ympäristölle kuin koko alan tulevaisuudelle”, Medantan omistajat, toimitusjohtaja Anu Kivelä ja tuotantojohtaja Taina Steiner sanovat.

BCI:n tämän vuoden tavoitteena on, että 30 prosenttia maailman puuvillasta tulee sen viljelijöiltä ja että viljelijöitä on mukana ohjelmassa viisi miljoonaa.

”Hyvää liiketoimintaa ei voi tehdä ilman vastuullisuutta”, Medantan perustajat Anu Kivelä ja Taina Steiner sanovat.

Kaikki raaka-aineet ovat jäljitettävissä

Vuonna 2008 perustettu Medanta tunnetaan erityisesti terveydenhuolto- ja ravintola-alan innovatiivisena vaatettajana. Yritys työllistää 19 henkeä, ja liikevaihto kasvaa vauhdilla.

Kasvun myötä Anu Kivelä ja Taina Steiner halusivat tehdä Medantalle kunnianhimoisen vastuullisuusohjelman, vaikka vastuullisuus on ollut osa yrityksen DNA:ta alusta lähtien.

”Kestävä kehitys on perusarvomme ja kaiken toimintamme keskiössä. Meille on tärkeää, että tekemisemme ja hankintaketjumme ovat läpinäkyviä. Vaatteidemme puuvilla on vastuullista BCI-puuvillaa ja pystymme esimerkiksi jäljittämään tarkasti, mikä osuus kankaidemme polyesterin määrästä on kierrätettyä ja mikä uutta”, Kivelä kertoo.

”Ei pidä antaa lupauksia, joiden takana ei voi seistä. Pitää voida katsoa itseään peiliin ja mennä puhtain mielin nukkumaan. Sanoisin jopa, että hyvää liiketoimintaa ei voi tehdä ilman vastuullisuutta”, Steiner toteaa.

”BCI:n jäsenenä pystymme vaikuttamaan omalta osaltamme koko puuvillamarkkinaan. Käyttämällä ohjelmaan sitoutuneiden viljelijöiden puuvillaa voimme paitsi tukea heidän perheitään, myös matkaa kohti saasteettomampaa maailmaa.” Kuva: BCI

Vastuullinen vaate kestää käytössä vuosia

Medantan vastuullisuus alkaa jo suunnittelijan pöydältä: tuotteiden toiminnallisuutta ja kestävyyttä parannetaan jatkuvasti, ja samalla minimoidaan kangashukkaa.

”Materiaaliemme raaka-aineiden valinta perustuu kestävyysajatteluun. Vaatteen tulee kestää kuumia laitospesuja ja säilyttää värinsä. Korkea laatu antaa tekstiilille pidemmän käyttöajan ja rasittaa vähemmän ympäristöä”, Kivelä kertoo.

Muotiteollisuuden ympärillä on käyty viime aikoina kiivasta vastuullisuuskeskustelua. Kun isot merkit lanseeraavat jopa 12 erilaista mallistoa vuodessa, on selvää, että vaatteita jää myös valtavasti myymättä. Muotibisnes on myös totuttanut ihmiset siihen, että kaiken saa kaupan hyllyltä heti.

”Olemme jopa joutuneet selittämään asiakkaillemme, että suunnittelemme kankaamme aina raaka-aineista lähtien – ja se vie tovin. Teemme vaatteita vain tarpeeseen. Vaatteemme ovat laadukkaita, ja ne pysyvät kovassa käytössä helposti hyvinä neljäkin vuotta”, Steiner sanoo.

”Kestävien viljely- ja tuotantotapojen lisäksi logistiikkamme on vastuullista: kaikki Aasiassa valmistetut materiaalimme kuljetetaan Eurooppaan junalla. Se on tällä hetkellä rahtivaihtoehdoista ekologisin.”

Kivelä muistuttaa, että vaatteen suurin ympäristövaikutus aiheutuu juuri pesusta ja huollosta. Suomessa syntyy yli 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa. Työvaatteen kuormitus on kuitenkin merkittävästi muotituotetta pienempi.

”Teollisen pesun hiilijalanjälki on kotipesua pienempi – se säästää huomattavasti vettä, energiaa ja pesuainetta kotipesukoneeseen verrattuna. Antimikrobisia kankaitamme ei tarvitse pestä joka tilanteessa, vaan paidan voi pyyhkäistä esimerkiksi keittiössä tulleista roiskeista puhtaaksi. Kankaamme kuivuvat nopeasti ja sileiksi ilman rumpukuivausta tai silittämistä.”

Kehitteillä biohajoava kangas ja älyvaatteita

Medantan kankaat tulevat Kiinasta ja Euroopasta tehtailta, jotka tuottavat itse kaiken tarvitsemansa energian. Tehtailla on omat vedenpuhdistamot, ne kierrättävät käytetyn veden ja niillä on ympäristöystävälliset kierrätysprosessit kaikille kemikaaleille, kuten väriaineille.

Taina Steiner ja Anu Kivelä ovat käyneet tutustumassa tehtaiden toimintaan lukemattomia kertoja, mutta ison avun laadukkaimpien kangasvalmistajien ja uusimman teknologian löytämisessä he ovat saaneet italialaiselta tekstiili-insinööri Matteo Vallarsalta, joka on työskennellyt Medantalle vuodesta 2017 lähtien

Steiner kuvailee Vallarsaa tekstiilialan edelläkävijäksi ja käveleväksi tietopankiksi, joka etsii kaiken aikaa kestävimpiä alan innovaatioita ja tuotantotapoja. Vallarsa tekee yhteistyötä myös muun muassa Hugo Bossin, Armanin, Dieselin ja Benettonin kanssa

”Lähdimme jäseneksi esimerkiksi BCI-ohjelmaan Matteon kanssa keskusteltuamme. Mietimme yhdessä vaihtoehtoja siitä lähtien, pitäisikö meidän käyttää puuvillaa enää ollenkaan, ja vertailimme eri raaka-aineita. BCI:ssä meidät vakuutti läpinäkyvyys ja kattavuus: kun maksamme kumppanuudesta, tiedämme mihin raha käytetään”, Anu Kivelä sanoo.

Tekstiili-insinööri Matteo Vallarsa sekä Medantan Taina Steiner ja Anu Kivelä tutustuivat Suunnon suunnittelujohtaja Kimmo Pernun johdolla Suunnon Vantaan-tehtaaseen. ”Kehittelemme yhdessä uuden polven älyvaatesensori-integrointia työvaatteisiin”, he kertovat.

Medanta kehittää ja etsii jatkuvasti uusia, kierrätysmateriaaleista valmistettuja tekstiilejä. Vuoden 2019 lanseeraus oli ympäristöystävällinen Eco Denim -kangas. Sen raaka-aineena on käytetty merestä ja luonnosta kerättyjä muoveja sekä vastuullista BCI-puuvillaa.

”Kaikilla käyttämillämme tuotantolaitoksilla on Ökö-Tex-sertifikaatti, ISO-laatu- ja ympäristöstandardit ja ne noudattavat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ohjeistusta koskien työsuojelua, työvoimaa sekä työoloja.cOlemme mukana myös useissa kehityshakkeissa joissa etsimme kierrättämiseen kestävää ratkaisua", Kivelä ja Steiner kertovat.

Tuotekehityksen ja tutkimuksen alla on muun muassa muovigranulaatin ja pihkan prosessoinnin tuloksena syntyvä antimikrobinen kuitu, joka on biohajoava.

”Toivon mukaan keksinnöllä olisi kaupalliset edellytykset mahdollisimman pian. Olisi hienoa, jos seuraavien muutaman vuoden aikana voisimme jo haudata elinkaarensa päässä olevat työvaatteet maahan. Tämän vihreämmäksi ei enää tekstiiliteollisuutta voi nykyresursseilla kuvitella. Meille se ei ole pelkkä haave vaan realistinen tavoite ja päämäärä.